Ei se loman loppuminen sittenkään ole niin kamalaa. Nythän tähän arkiseen puurtamiseen on jo ihan täysin sopeutunut. u045.gif

Kun nyt muistelee, että mitä tuli lomalla tehtyä, niin ihanaa leppostelua se oikeestaan oli. Ei ollut pakko mennä, tulla eikä tehdä mitään. Niinpä en sitten juuri mennyt, tullut enkä tehnytkään mitään. Kun sain pihatyöt suurinpiirtein pakettiin, en viitsinyt enää isompia projekteja aloittaa, vaikka kukkapenkkien väsäämistä olisikin tiedossa. On parissa kohtaa pihaa sellainen heinittynyt läntti, joka pitäisi myllertää vähän paremman näköiseksi. Nooooh. Ehkä ensi kesänä. Tai tänä. Jos huvittaa.

Yhden päivän reissun tein. Suoritin täsmäiskun Taipalsaarelle Suur-Saimaan rantaan. Tähtäimenä kerätä kuorma kiviä. Viime kesänä vietin viikonlopun ko. järven rannalla ja suuri osa ajasta meni rannalla asennossa "selkä 120 asteen kulmassa". Ihan hävetti se kivimäärä, joka tuli kannettua autoon. Mökki oli vuokramökki ja isäntäkin siinä käväisi kulmilla juuri kun naama punaisena punnersin pultereita takakonttiin. Mutta voin sanoa, että kivet ei sieltä lopu ihan heti.

Mikä niissä kivissä oli sitten niin erilaista, oli se väri. En ole missään koskaan ikuna nähnyt niin kauniin ja erikoisen värisiä kiviä. Sävyt olivat tummanharmaasta ja mustasta tummanpunaisen kautta oranssiin ja valkoiseen. Monissa kivissä on sävyt kietoutuneet toistensa ympäri kuin ne olisi pyöritelty erivärisistä muovailuvahoista. Erikoisimpia olivat kivet, joista löytyi punaista, mustaa, valkoista ja vihreää.

Ne kivet koristavat nyt lampeni reunaa ja saunan terassia. Oli sellainen tunne, että niitä on pakko saada lisää. Niinpä suuntasin sitten yks päivä kulkuni Suur-Saimaan suuntaan, tarkoituksena löytää yleinen ranta, sillä en minä nyt niin härski ole, että muina miehinä menisin ämpäri kädessä hakemaan kiviä muiden rannasta.

Löysin kuin löysinkin ihan tämän tutun mökin vierestä yleisen venerannan, jossa kivitarjonta oli erinomainen. Keräsin 20 litran ämpärin täyteen enkä jaksanut sitä sitten kantaa minnekään. Niinpä suurimmat oli juoksutettava kyytiin sylissä. Ahne mikä ahne. Ne kaikkein kauneimmat näkemäni kivet olivat sitten puolikkaan matkalaukun kokoisia ja ne oli vain pakko jättää sijoilleen.

Päivä oli hyvin tuulinen ja siinä eräässä vaiheessa kuulin aallokosta läheltä rantaa piipitystä. Meni tovi, ennenkuin sain näköpiiriini tämän pesueen. Se on isokoskelon poikasparvi, ihmeen pieni kyllä, sillä yleensä isokoskelo varastaa muilta penskat ja lautta voi olla parikymmenpäinen. Mammat oli kuvaushetkellä ilmeisesti lounaalla järven pohjassa tai jotain, mutta ilmeistyivät näkyviin jonkun ajan päästä.

692538.jpg

Voi olla, että tätä pesuetta ovat kulinaristilokit verottaneet, sillä seurasin aitiopaikalla erään lokin yrityksiä saada päivän gourmetti. Lokki lekutteli perheen yläpuolella kuin jokin kolibri ja teki syöksyjä poikasia kohti, mutta mamikoskelo hyppäsi nokka sojossa vedestä lokkia kohti ja lokin oli aina peräännyttävä. Lokki oli sinnikäs ja yritti vaikka mistä suunnasta, mutta viimein sen oli painuttava lepäämään. Lokki kun ei ole kuitenkaan mikään kolibri.

Huomasin ratsanneeni rantaa melkein kolme tuntia, kun vihdoin maltoin oikaista nitisevän selkäni. Väsyneenä, mutta iloisena suuntasin nokan Tuulenpesän suuntaan ja huristelin ilta-auringon kultaamilla teillä roiskeläpät asfalttia viistäen kotiin.

Viikonloppuna sitten lakkasin osan saaliistani, sillä kivi ei paljasta kauneuttaan kuin vasta märkänä. Lakalla  se saa pysyvän märännäköisen oloasun. Jos vain saan tyydyttävästi värit toistumaan, niin laitan tänne kuvia parhaimmista. En tiedä onko täällä muita kivihulluja. Toivottavasti. Ja suosittelen sitäkin (siis kivien tutkimista), kuten konttaamista. Kivistä löytyy kauneutta, joka on todella ajatonta ja tuhansia vuosia vanhaa. Usein ulkoillessani noukin maasta ruman kiven, nuolaisen kämmenselkääni ja hieraisen sen kiveen, jotta kivi kastuu ja näen sen värin. Usein nimittäin ne rumimman näköiset kivet ovat ne kauneimmat.

Jaaaa...mitäs muuta. Tähän loppuun voisin laittaa kuvan hupiruusustani, joka ei vieläkään oikein osaa päättää, minkä värinen olisi. Minua se ei haittaa, eipä tarvi ostaa kolmea ruusua, kun yhdestä löytyy riittävästi sävyjä.

692577.jpg