Eihän tästä ole kuin muutama päivä, kun uhosin, ettei minusta tule mitään keräilijää, joka vuoraa huoneensa 1800 tinatuopilla tai tuohivirsulla. Lievä puna poskillani minun täytyy tunnustaa, että kyllä kai minussa joku ihan pikkuriikkinen keräilijä asustaa. Onhan minulla nyt jo se pikkuinen pääsiäiskanalauma ja neliskanttisten taulujen ja pyöreiden seinälautasten pikkuruinen kokoelma.

Niin, tässähän se ero onkin. En mene järjiltäni jonkun tavaran takia ja ala metsästää esim. jokaikistä pääsiäiskanaa, joka saatavilla on. Haluan vain esineen, joka viehättää. Niitä ei ole onneksi paljon.

Tämän puolustuspuheeni jälkeen voinkin siirtyä uuteen keräilykohteeseeni, Lomonosovin posliinisiin eläinfiguureihin. Näiden keräily alkoi vahingossa, sillä ensimmäiset figuurit olin saanut jo -70 -luvulla ja viikonlopulla vasta tulin tietämään, että haluan kerätä niitä muutaman lisää.

Lauantain kirpputorikierroksella silmäni tarrautuivat aivan upean kauniiseen posliinikissaan. Sen villi ja ylväs ulkonäkö iski minuun kuin halko. Hintaa sillä oli 25 euroa ja se hillitsi hankkimisintoani. Siinä vaiheessa vielä ajattelin, että mitä minä sillä loppujen lopuksi teen. Sehän on vain yksi pölynkerääjä lisää.Toisella kirpparipöydällä oli lisää erilaisia eläinfiguureita. Siellä oli mm. todella kaunis lumikko pieni linnunmuna suussaan. Se maksoi 20 euroa, mutta samalla ajatuksella jätin senkin pöydälle.

Maanantaina aamukahvin aikoihin selasin netistä jotain Arabian posliiniin liittyvää asiaa ja samalla osuin sivustolle, jossa puhuttiin näistä Lomonosovin posliinifiguureista. Siellä oli kuvia tästä kissasta ja lumikostakin ja monesta muusta esineestä ja sillä hetkellä huomasin, että nehän ovat melko haluttuja keräilyesineitä. Opiskelin lyhyessä ajassa monta asiaa, mm. sen, että pohjaleimoista näkee miltä ajalta kukin esine on. Siltä istumalta päätin ruokatunnilla hakea sekä lumikon että kissan pois. Mutta helmat hampaissa riennettyäni kirppikselle, sain huomata, että kissa oli jo viety. VOI PAHUS! Juoksin toiselle kirpparipöydälle ja siellä oli kuin olikin lumikko vielä tallella.

1429390.jpg

Tuo oikealla oleva samojedinkoira on äidin tuliainen Novgorodista v. 1978. Keskellä oleva leijonanpentu on saatu v. 1972 ja pohjassa on vuosiluvun lisäksi raapustettu nimi "Elsa". Tällä posliinileijonalla on elävä esikuva. Opittuani lukemaan luin lähes kaiken mahdollisen käsiini osuvan. En niinkään lastenkirjoja, mutta luontokirjoja, nuortenkirjoja jne. Yksi ehdottomasti lempikirjasarjoistani oli Joy Adamsonin kolme kirjaa, jotka kertoivat Elsa-nimisestä leijonasta. Luin nuo kirjat useaan kertaan, kannesta kanteen. Elsa teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Noiden kahden pohjassa on punaiset leimat ja tietenkin USSR, jolta ajalta ne ovatkin. Lumikko näyttää olevan uudistuotantoa, koska sen pohjassa leimat ovat sinisellä ja teksti "made in russia". Lomonosovin posliinitehdas, joka on toiminut jo 250 v. Pietarissa,  tuottaa edelleen näitä samoja esineitä sekä astiastoja. Siksi leimojen tarkastaminen on tärkeää, jotta tietää esineen suurinpiirteisen iän ja markkinamaan eli onko esine tarkoitettu kotimaan myyntiin vai ulkomaille.

1429414.jpg

Tässä lähikuva lumikon päästä. Minusta tämä on niin kaunis.

1429416.jpg

Tässä siis se villikissa, jonka aion saada joukon jatkeeksi. Tästä kissasta huomaa heti, ettei tämä ole mikään kotimirri. En osaa sanoa miksi tämä niin kiehtoo. Tässä on vain sitä jotain. Tämä yksilö on huuto.netissä myynnissä, mutta postituskulut nostavat hintaa liikaa, joten enpä aio tätä huutaa.

Hakiessani tuon lumikon nappasin yhdeltä pöydältä mukaan tämmöisen kannun.

1429417.jpg

Pohjassa lukee "apilanlehti" ja signeeraus, joten tämä lienee niitä kuvastouutisten tuotteita, joita on vaikka minkälaisia. "Kerää koko sarja ja kun tilaat nyt, saat yhden tutustumislahjaksi." Mutta kannu on kauniisti koristeltu ja yllättävän huolellista työtä, hintaakin vain 5 euroa. Kannuillahan on aina käyttöä, eikö vaan?

Tuosta Lomonosovin posliineista vielä. Luulen, että aika monella löytyy sitä kotoaan. Jollei noita figuureita niin teeastioita. Neuvostoaikaan posliiniset astiat ja esineet olivat halpoja ja suosittuja matkamuistoja. Lyön vetoa, että jokaiselle ovat tuttuja ainakin alla olevat tuotteet. Tuo verkkokuvioinen posliini on nyt kaikkein arvostetuinta. Kuppiparin hinta on samalla tasolla kuin Arabian kuppiparin.

1429474.jpg

1429475.jpg

1429479.jpg

1429480.jpg