Haluaisin osata tehdä oikein ihania ja persoonallisia koruja, mutta aina niistä tulee jotenkin vain ihan ok, kelvollisia ja pikkusieviä. Helmii ja kivii ja kaikkee on tullut hankittua, mutta en vaan saa niitä sellaseen järjestykseen, että siitä tulis jotain uutta. Harjotustahan se tietty vaatii, tiedän. Pitäis istua enempi suunnittelemassa, tekemässä, kokeilemassa.... Voi kun vuorokaudessa on niin vähä tunteja!

Tässä viimeisin rannekorurävellys. Vaijerissa punaisia akaattihelmiä, tuliakaatteja eli ei oikeita tuliakaatteja vaan säröytettyä akaattia, terra aqua-jaspista, pieniä akvamariinikuutioita, kristallibiconeja, cloisonneja, larvikiittirondelleja ja hopeavälihelmiä. Riipus myötäilee rannekorun teemaa. Tykkään tästä itse kylläkin kovasti.

1913623.jpg

 

Sain suostuteltua Mammankullankin suopeaksi rannekorulle. Hän sai itse suunnitella mitä siihen laitetaan ja miten ja sitten pujotteli kivet ja helmet joustolankaan ja minä tein lopuksi solmun. On helppo pukea ja riisua vauvanhoidon lomassa. Hän tahtoi savukvartsiovaaleja ja pieniä erivärisiä makeanvedenhelmiä.

1913630.jpg

 

Koruilulle tai paljon mille muullekaan ei kylläkään ole paljon jäänyt aikaa. Luomisen tuskaa on nimittäin tullut koettua aika rajusti viime aikoina, ensi-ilta on 8 päivän päästä. Rankka ja sitova harrastus tuo teatteri, mutta pakkohan sitä on oma temperamenttinsa päästää irti laillisesti edes jossain, heh.

Loppukevennykseksi tarjoan yhden kissan, joka murjottaa korvien putsauksen jälkeen. Raitapaita tykkäsi kyttyrää koko hommasta ja liekö putsausaine sitten jotenkin kutissut korvissa, koska riiputti niitä tuollai sivuilla koko loppuillan.

1913643.jpg