Taas testi. Ilmeisesti joku masokistinen ääliövietti pistää minut tekemään näitä. Tämä täältä. Tällä kertaa etsittiin mikä taideteos olisit.

Olet installaatio

Installaatiota harva ymmärtää - ja nekään harvat tuskin kokonaan. Elät rohkeasti omaan tyyliisi! Installaatio heittäytyy mukaan ja antaa palaa. Sanaa "nolo" ei luultavasti ole sinulle olemassa. Kunnollisia installaatioita on harvassa, ja aina se jakaa mielipiteet: installaatioita joko rakastaa tai vihaa.

Kanssasi on vaikeaa olla neutraali, ja vanhanaikaisemmat eivät tunne oloaan mukavaksi kanssasi.

Hmm... Silti tuossa on vinha perä. Sana "nolo" on kuitenkin minulle olemassa. Enkä minä mitenkään "heittäydy mukaan ja anna palaa", vaan tunnustaudun useimmiten erittäinkin varovaiseksi ja harkitsevaiseksi. Typeryydestä on maksettu ja otettu opiksi. Mutta tiedän ihmisiä, jotka eivät tunne oloaan mukavaksi kanssani. Johtunee siitä, että minulla ei ole tarvetta miellyttää ihmisiä. Olen oma itseni ja useimmille se riittää. En mieti päivätolkulla sitä, miksi joku ei minusta tykkää ja miten voisin asian muuttaa. En mieti tällaista asiaa nimittäin ollenkaan. En minäkään kaikista pidä. Kaikkien kanssa voi tulla toimeen, mutta kaikista ei tarvitse pitää.

Ehkäpä olen sitten sellainen Picasson sikinsokin installaatio, josta ei ota selvää. Toisten mielestä olen varmaan tosi mukava ja oikea seuraihminen, mutta itseasiassa olen jotain ihan muuta...a010.gif  Tietyssä mielessä olen jopa ihmisvihaaja. Sosiaalinen erakko, sehän minä. Jos minut pakotetaan olemaan porukassa 24/7 minusta tulee yhtä vaarallinen kuin häkkitiikeristä. Olen sosiaalinen ja mukava ja joustava niin kauan, kun tiedän, että pääsen kaikista ihmisistä eroon halutessani.

Tämä on tuottanut ongelmia reissuissa, joihin on lähtenyt osana ryhmää. Muutama vuosi sitten vietin viikon Prahassa harrastajanäyttelijäkollegoiden kanssa. Osa oli kielitaidottomia ja olisivat varmaan kaivanneet koko ajan englantia osaavia käsikynkkäänsä. Pari päivää meni suht tiiviisti yhdessä, kunnes aloin mennä hotellista ulos omia aikojani tai parin parhaimman ystäväni kanssa. Silti kaipasin päästä seikkailemaan vain ihan yksin ja tämän puutteessa ahdistus kasvoi päivä päivältä. Sitten eräänä päivänä sain vain tarpeekseni sosiaalisuudesta ja häivyin porukasta sanoen palaavani parin tunnin päästä. Hyppäsin ensimmäiseen ratikkaan, joka kulki ohi ja ajelin sen päätepisteeseen, jolloin siirryin kadun toiselle puolelle ja otin ratikan takaisin. Ajelin ratikoissa pari tuntia ja näin huikeasti paljon enemmän Prahasta kuin kävelemällä Raatihuoneenaukion ja Kaarlen-sillan väliä. Tämä helpotti oloa ja jaksoin loppumatkan olla taas suht sosiaalinen.

Samoin kävi Viron majakkaretkellä, kun Ristnan upealla punaisella majakalla kuulin lähtöajan väärin ja painelin 200 m päähän erääseen niemenkärkeen haistelemaan merta ja tyhjentämään päätäni. Palatessani kaikki etsivät minua, sillä olimme puoli tuntia myöhässä lähtöajasta.

766212.jpg

Btw: Praha on tunnettu marioneteistaan ja taidokkaista marionettiesityksistä. Kävin katsomassa Mozartin "Don Giovannin" marionettiesityksenä ja voin sanoa, että oli aivan fantastinen esitys. Kuvaa klikkaamalla pääset marionettiteatterin sivulle.

766169.jpg

Itsenäisyyteni ja yksinäisyyden tarpeeni on monelle sietämätön ja käsittämätönkin asia eikä ollenkaan sopiva mihinkään perhe-elämään. Ja mitä vanhemmaksi tulee sen paremmin omat tavat ja ajatukset kiinnittyy päähän.

Koska täällä plokeissa viuhuu mitä erilaisimpia "mistä minä pidän" -meemejä, voisinkin tehdä meemin " 7 ja  ½ asiaa, joita inhoan".

1. Ihmisjoukot ja massatapahtumat.

2. Tyhmyys eli haluttomuus tietää asioita, ottaa niistä selvää.

3. Vaatteiden ostoa. Mutta uskokaa tai älkää, en minä silti rääsyissä kulje muuta kuin kotonani.

4. Kamomillateetä.

5. Aikaisia aamuherätyksiä. Silti olen entisessä elämässäni herännyt 4.30-5.30 ollessani lomittaja useita vuosia.

6. Kylpylöitä.

7. Huivikauluspuseroita.

½. Miehiä. Hmm...tämä on tosi kaksipiippuinen juttu....d050.gif

Jos joku haluaa napata tämän tästä, niin vapaasti vaan.